Ennakkoperintöolettama: ketä olettama koskee ja miten sitä sovelletaan?
Ennakkoperintöolettama on perintöoikeuden keskeinen periaate, joka liittyy perittävän eläessään antamiin lahjoihin ja niiden huomioon ottamiseen perinnönjaossa. Tämä olettama koskee rintaperillisiä, eli perittävän suoria jälkeläisiä, kuten lapsia ja lastenlapsia.
Mitä ennakkoperintöolettama tarkoittaa rintaperillisten osalta?
Ennakkoperintöolettama tarkoittaa oletusta, jonka mukaan rintaperillisen perittävän elinaikana saama lahja katsotaan ennakkoperinnöksi, ellei perittävä ole nimenomaisesti toisin määrännyt. Tämä periaate perustuu perintökaaren säädöksiin, joiden mukaan rintaperillisten saamat lahjat perittävältä lisätään laskennallisesti jäämistön arvoon perinnönjaossa. Ennakkoperintöolettaman tavoitteena on turvata rintaperillisten oikeus tasa-arvoiseen perintöön ja varmistaa, että perintö jaetaan oikeudenmukaisesti.
Rintaperillinen, joka on saanut perittävältä lahjan tämän eläessä, ei siis lähtökohtaisesti hyödy tästä lahjasta enemmän kuin muut rintaperilliset, sillä lahjan arvo vähennetään hänen perintöosuudestaan. Tämä varmistaa, että perintö jaetaan tasaisesti kaikkien rintaperillisten kesken.
Poikkeukset ennakkoperintöolettamaan
Vaikka ennakkoperintöolettama on lähtökohta perintöoikeudessa, siihen voidaan tehdä poikkeuksia. Jos perittävä haluaa, että rintaperillisen saamaa lahjaa ei pidetä ennakkoperintönä, hänen on ilmaistava tämä nimenomaisesti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi lahjakirjassa, testamentissa tai muussa selkeässä tahdonilmaisussa. Ilman tällaista määräystä lahja katsotaan aina ennakkoperinnöksi, jos lahjansaaja on rintaperillinen.
Poikkeustilanne voi olla myös silloin, kun kaikki rintaperilliset ovat saaneet yhtälaisia lahjoja, eikä niiden huomioon ottaminen ole tarpeen perintöosuuksia laskettaessa. Tällöin perinnönjako toteutuu tasapuolisesti ilman, että lahjojen arvoja lisätään takaisin jäämistöön. Myös tilanteet, joissa lahjan antamisen olosuhteet osoittavat, ettei perittävä ole tarkoittanut lahjaa ennakkoperinnöksi, voivat muodostaa poikkeuksen. Tällöin tarvitaan usein riittävää näyttöä esimerkiksi perittävän muista dokumenteista tai todistajalausunnoista, jotta ennakkoperintöolettama voidaan kumota.
Miten ennakkoperintöolettama vaikuttaa rintaperillisen perintöosuuteen?
Kun ennakkoperintöolettama on voimassa, rintaperillisen perittävän elinaikana saama lahja lisätään laskennallisesti jäämistöön. Tämä tarkoittaa, että perinnönjakoa varten jäämistön arvo lasketaan siten, että siihen lisätään kaikki rintaperillisten ennakkoperintöinä saadut lahjat. Tämän jälkeen lasketaan laskennallinen jäämistö, ja jokaisen rintaperillisen osuus määritetään jakamalla tämä jäämistö perillisten lukumäärällä.
Rintaperillisen ennakkoperintö vähennetään hänen laskennallisesta perintöosuudestaan, mikä antaa hänen lopullisen perintöosuutensa. Näin perintö jaetaan tasapuolisesti kaikkien rintaperillisten kesken, ja varmistetaan, että yksikään rintaperillinen ei saa kohtuuttoman suurta osuutta perinnöstä, mikäli hän on saanut jo elinaikanaan merkittävän lahjan perittävältä.
Ennakkoperintöolettaman merkitys ja henkilöpiiri
Ennakkoperintöolettama koskee nimenomaan rintaperillisiä, ja sen tarkoituksena on varmistaa, että perinnönjaossa otetaan huomioon perittävän elinaikana rintaperillisille annetut lahjat. Tämä olettama suojaa rintaperillisten oikeuksia ja varmistaa, että perinnönjako toteutuu oikeudenmukaisesti ja perittävän tahdon mukaisesti. Muiden perillisten, kuten puolison tai kaukaisempien sukulaisten, osalta ennakkoperintöolettama ei lähtökohtaisesti tule sovellettavaksi, ellei testamentilla tai muulla nimenomaisella määräyksellä toisin määrätä.
Yhteenveto
Ennakkoperintöolettama on tärkeä periaate perintöoikeudessa, ja se koskee erityisesti rintaperillisiä. Olettama tarkoittaa, että rintaperillisen perittävän elinaikana saama lahja katsotaan ennakkoperinnöksi, ellei toisin ole määrätty. Tämä varmistaa perinnönjaon tasapuolisuuden ja perittävän tahdon toteutumisen. Ennakkoperintöolettaman soveltaminen voi kuitenkin olla tulkinnanvaraista, ja siksi on tärkeää, että perittävän tahto dokumentoidaan selkeästi.
Etsitkö pesänjakajaa tai perintöoikeuden osaajaa?
Asianajaja Mika Talviaro on toiminut 20 vuoden aikana useissa kuolinpesissä pesänselvittäjänä ja -jakajana. Ota yhteyttä tiedustellaakseni miten voimme auttaa juuri Sinua!
