Eläkevakuutus ja henkivakuutus osituksessa ja perinnönjaossa
Eläkevakuutus ja henkivakuutus. Mitä eroa niillä on? Minulla on henkivakuutus. Vakuutukseni edunsaajia ovat kummilapseni. Ovatko vakuutusvarat ositettavaa omaisuutta? Jos minulle ja puolisolleni tulisi avioero, saisiko hän osuuden vakuutussäästöistä? Entä onko leski oikeutettu vakuutusvaroihin?
Lainsäädäntömme tuntee kaksi ositusperustetta. Toinen on avioero ja toinen aviopuolison kuolema. Kysyjän kysymys on kaksiosainen ja koskee molempia tilanteita. On tärkeää huomata, että avioero-osituksessa ja jäämistöosituksessa vakuutussäästöjä kohdellaan eri tavoin.
Osituksen ulkopuolelle jäävät myös pakollisiin ja lakisääteisiin eläkevakuutuksiin liittyvät vakuutuskertymät.
Henkivakuutus ja vapaaehtoinen eläkevakuutus – Avioero-ositus
Avioero-osituksessa vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja säästöhenkivakuutukset ovat yleensä ositettavaa varallisuutta. Tämä perustuu siihen, että vakuutusehdot yleensä oikeuttavat vakuutussäästön nostamisen avioerotilanteessa.
Vakuutuksen edunsaajamääräys ei muuta asetelmaa. Kysyjän tapauksessa vakuutussäästöt otetaan avioero-osituksessa hänen ositettavina varoina huomioon siitäkin huolimatta, että vakuutussäästöjen edunsaajia ovat kuolintapauksessa kummilapset.
Vakuutus voidaan ottaa puolison varoina huomioon vain, jos puoliso itse omistaa vakuutuksen. Työnantajan ottamien vakuutusten omistusoikeudet kuuluvat työnantajalle. Siten työnantajan ottamia vakuutuksia ei oteta osituksessa huomioon.
Osituksen ulkopuolelle jäävät myös pakollisiin ja lakisääteisiin eläkevakuutuksiin liittyvät vakuutuskertymät. Puhtailla riskihenkivakuutuksilla ei ole takaisinostoarvoa, mistä johtuen niitäkään ei oteta osituksessa huomioon.
Avioehtosopimuksella vakuutussäästöt voidaan rajata minkä tahansa muun omaisuuden tavoin avio-oikeuden ulkopuolelle. Näin kysyjäkin voi pyrkiä sopimaan, sikäli mikäli kysyjän puoliso tällaiseen avioehtosopimukseen suostuu.
Henkivakuutus ja vapaaehtoinen eläkevakuutus – Arvostaminen avioero-osituksessa
Puolisoiden välinen ositus voidaan toteuttaa sopimusosituksena tai pesänjakajan toimitusosituksena. Luonnollisesti puolisot voivat sopimusvapautensa turvin sopia siitä, miten ja mistä arvosta vapaaehtoiset vakuutussäästöt otetaan osituksessa huomioon.
Elleivät puolisot pääse omaisuuden arvostamisesta sopimukseen, erimielisyyden ratkaisee ensi kädessä oikeuden määräämä pesänjakaja.
Mikäli vakuutus on osituksen alaista omaisuutta, vakuutus otetaan huomioon osituksessa takaisinostoarvostaan eli arvosta, jolla vakuutuksenomistaja voi myydä vakuutuksensa vakuutusyhtiölle.
Myös vakuutuskorvauksiin sisältyvät piilevät verot voidaan ottaa vähennyksenä huomioon. Olkoonkin, että oikeusoppineiden keskuudessa tästä voi esiintyä myös vastakkaisia näkemyksiä.
Verovelan huomioinen on perusteltua etenkin silloin, kun puoliso on osituksen aikana realisoinut vakuutussäästönsä.
Henkivakuutus ja vapaaehtoinen eläkevakuutus – Osituksen sovittelu
Vapaaehtoisten vakuutussäästöjen huomioiminen osituksessa ainakin täysimääräisesti saattaisi johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Näin esimerkiksi tilanteessa, jossa toisen puolison tuleva eläke on turvattu lakisääteisillä eläkkeillä ja toisen vapaaehtoisilla eläkesäästöillä.
Osituksen kohtuutonta lopputulosta on mahdollista sovitella. Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan 2016:67 hyväksynyt sen, että puolisoiden erilaiset eläkkeet voidaan ottaa sovitteluharkinnassa huomioon.
Henkivakuutus ja vapaaehtoinen eläkevakuutus – Jäämistöositus
Aviopuolison kuoleman jälkeisessä ns. jäämistöosituksessa tilanne on kutakuinkin päinvastainen avioero-ositukseen nähden. Kuolleen puolison vakuutuksen nojalla maksettava vakuutuskorvaus ei kuulu ositettaviin varoihin.
Vakuutuskorvaus maksetaan edunsaajamääräyksen mukaisesti suoraan edunsaajille. Leski ei saa vakuutuskorvauksesta osaakaan, ellei hän ole myös edunsaaja.
Ainoastaan siinä tilanteessa, ettei edunsaajia ole lainkaan nimetty tai edunsaajaksi on merkitty kuolinpesä, vakuutussuoritus otetaan huomioon vainajan varoina. Tällöin leski saa avio-oikeuden nojalla osuutensa vakuutussäästöistä.
Jos perittävän ottaman vakuutuksen edunsaajana on puoliso, eloonjääneelle puolisolle maksettavaa vakuutuskorvausta ei oteta huomioon jäämistöosituksessa. Leski saa pitää siten hänelle määrätyn vakuutuskorvauksen kokonaisuudessaan, eikä sitä puoliteta lesken ja perillisten kesken.
Vakuutuskorvaukset olivat aiemmin perintöverosta vapaita 35 000 euroon saakka. 1.1.2018 alkaen verovapaus on kuitenkin poistettu.
Tarvitsetko apua osituksessa tai perinnönjaossa? Soita Lakipuhelimeen 0600-41041. Entä tarvitsetko pesänjakajaa? Toimimme oikeuden määräämänä pesänjakajana Kokkolan ja Ylivieskan talousalueilla.
