Onko oikeudenkäynnin tallentaminen luvallista?

Oikeudenkäynnin julkisuus ei ole rajatonta

Oikeudenkäynnin tallentaminen on eri asia kuin oikeudenkäynnin julkisuus. Oikeudenkäyntien julkisuus on suomalaisen oikeusjärjestelmän perusperiaate. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rikos- ja riita-asioiden istuntoihin voi osallistua yleisönä ja seurata, kuinka asiaa käsitellään tuomioistuimessa. Julkisuus ei kuitenkaan merkitse sitä, että kuka tahansa saisi vapaasti kuvata, nauhoittaa tai striimata istuntoa esimerkiksi sosiaaliseen mediaan.

Viime vuosina teknologian kehittyminen on lisännyt kiusauksia ja mahdollisuuksia tallentaa oikeudenkäyntejä luvatta. Älypuhelimen taskustaan löytävä henkilö voi äänittää tai kuvata lähes huomaamattomasti. Tämä nostaa esiin kysymyksen: saako oikeudenkäyntiä tallentaa, ja mitä seuraa, jos kiellosta huolimatta niin tekee?

Tähän kysymykseen vastasi korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2023:75, jossa otettiin kantaa siihen, voidaanko järjestyssakko määrätä istunnon luvattomasta tallentamisesta.

Artikkelin kuvituskuva: ChatGPT AI

Lainsäädännön lähtökohdat

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettu laki (YTJulkL) sääntelee tarkasti sitä, milloin oikeudenkäynnin tallentaminen on sallittua. Lain 21 §:ssä säädetään, että:

• Kuvaaminen, nauhoittaminen tai muu tallentaminen oikeuden istunnossa on sallittua vain puheenjohtajan luvalla.
• Luvan lisäksi on noudatettava niitä ohjeita, joita puheenjohtaja antaa tallentamisesta.
• Lupa voidaan antaa vain, jos tallentamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa asianosaisille tai oikeudenkäynnin häiriöttömälle kululle.

Toisin sanoen oikeus tallentaa ei ole yleisöllä automaattisesti, vaan se on poikkeus, jonka puheenjohtaja voi harkintansa mukaan myöntää.

Säännöksen tarkoitus on kaksijakoinen: suojata asianosaisten yksityisyyttä ja turvata oikeudenkäynnin rauhallinen ja arvokas eteneminen.

Puheenjohtajan järjestyksenpitovalta

Oikeudenkäymiskaaren (OK) 14 luvun 6 §:n mukaan tuomioistuimen puheenjohtajan tehtävä on valvoa järjestyksen noudattamista istunnossa ja antaa tätä varten tarvittavat määräykset. Jos näitä määräyksiä rikotaan, voidaan OK 14 luvun 7 §:n nojalla määrätä järjestyssakko, jonka enimmäismäärä on 1 000 euroa.

Järjestyssakko on kurinpidollinen seuraamus, jolla turvataan oikeudenkäynnin arvokkuutta ja toimivuutta. Sen luonne poikkeaa varsinaisista rikosoikeudellisista rangaistuksista: kyse ei ole rikostuomiosta, vaan hallinnollisesta sanktioista, jonka määrää istuntoa johtava tuomioistuin.

KKO:n ratkaisu: oikeudenkäynnin tallentaminen

Tapauksessa KKO 2023:75 käräjäoikeudessa oli käsitelty rikosasiaa kesäkuussa 2018. Puheenjohtaja kielsi jokaisen istunnon alussa äänen ja kuvan tallentamisen. Tästä huolimatta yleisössä ollut henkilö A tallensi salaa kahtena eri päivänä istuntoa äänitallenteelle ja julkaisi tallenteet myöhemmin internetissä.

Käräjäoikeus määräsi A:lle 500 euron järjestyssakon. Perusteena oli se, että A oli tietoisesti rikkonut puheenjohtajan määräystä ja hänen menettelynsä loukkasi tuomioistuimen arvoa. Hovioikeus pysytti päätöksen.

A vei asian korkeimpaan oikeuteen vedoten muun muassa siihen, ettei tallentamisesta ollut aiheutunut häiriötä istunnossa ja että teko tuli tuomioistuimen tietoon vasta istunnon jälkeen.

Kolme keskeistä oikeudellista kysymystä

Korkein oikeus joutui ratkaisemaan kolme ydinkysymystä:

1. Voidaanko puheenjohtajan tallentamiskieltoa pitää sellaisena määräyksenä, jonka rikkominen oikeuttaa järjestyssakon määräämiseen?
2. Edellyttääkö järjestyssakon määrääminen, että istunnossa syntyy häiriö?
3. Voidaanko järjestyssakko määrätä, jos kieltoa on rikottu mutta asia tulee tuomioistuimen tietoon vasta istunnon jälkeen?

1. Onko kyse järjestyksenpitomääräyksestä?

Korkein oikeus katsoi, että YTJulkL 21 §:n mukainen tallentamiskielto liittyy kiinteästi puheenjohtajan järjestyksenpitovaltuuksiin. Kun puheenjohtaja kieltää tallentamisen, kyse on järjestyksen noudattamista koskevasta määräyksestä. Sen rikkominen kuuluu siten OK 14 luvun 7 §:n soveltamisalaan.

2. Onko häiriön syntyminen välttämätön edellytys?

A oli väittänyt, että hänen salainen tallentamisensa ei häirinnyt oikeudenkäyntiä. Korkein oikeus kuitenkin totesi, ettei lain sanamuoto edellytä häiriön aiheutumista.

Puheenjohtajan antamien määräysten rikkominen itsessään vaarantaa oikeudenkäynnin asianmukaista kulkua ja loukkaa tuomioistuimen arvoa. Siksi järjestyssakko voidaan määrätä, vaikka häiriötä ei havaittaisi istunnon aikana.

3. Voiko sakon määrätä jälkikäteen?

A oli myös vedonnut siihen, että tallentaminen tuli käräjäoikeuden tietoon vasta istunnon päättymisen jälkeen.

Korkein oikeus katsoi, että tämä ei estä järjestyssakon määräämistä. Järjestyssakko voidaan määrätä myös myöhemmin, kun rikkomus tulee ilmi. Tärkeää on, että toimenpiteisiin ryhdytään viipymättä tiedon saamisen jälkeen, kuten tässä tapauksessa oli tehty.

Onko oikeudenkäyntiin osallisella tai toimittajalla oikeus tallentaa?

Korkeimman oikeuden ratkaisussa yleisössä oleva oli tallentanut luvatta oikeudenkäyntiä.

Entä voiko asianosainen itse tallentaa oman asiansa käsittelyä? Vastaus on ei. Laki ei tee eroa yleisön, toimittajien tai asianosaisten välillä: kaikki istunnossa läsnä olevat tarvitsevat puheenjohtajan luvan kuvan tai äänen tallentamiseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2023:75 osoittaa, että myös asianosainen voi joutua järjestyssakon piiriin, jos hän tietoisesti rikkoo tallentamiskieltoa. OIkeudenkäynnin tallentaminen ilman lupaa on kielletty riippumatta siitä, tapahtuuko se näkyvästi vai salaa, ja riippumatta siitä, onko tallennus tarkoitettu vain omaan käyttöön vai julkaistavaksi.

Samalla kielto kattaa sekä äänen tallentamisen että valokuvaamisen ja videoinnin. Poikkeus on vain, jos puheenjohtaja antaa tähän nimenomaisen luvan, esimerkiksi ennen oikeudenkäynnin aloittamistas tai tuomion julistamisen yhteydessä.

Ratkaisun merkitys

Korkein oikeus vahvisti ratkaisussaan kolme periaatetta:

• Tallentamiskielto on järjestyksenpitomääräys. Sen rikkomisesta voidaan määrätä järjestyssakko.
• Häiriön syntyminen ei ole edellytys. Pelkkä kiellon rikkominen riittää.
• Sakon voi määrätä jälkikäteen. Menettelyyn voidaan puuttua, vaikka teko havaitaan vasta istunnon päättymisen jälkeen.

Mitä seuraamuksia voi olla?

Luvattomasta tallentamisesta seuraa ensisijaisesti järjestyssakko, jonka enimmäismäärä on 1 000 euroa. Sakon määrään vaikuttavat teon tahallisuus, toistuvuus ja mahdollinen vahinko.

Jos tallenteita lisäksi julkaistaan internetissä, teko voi johtaa myös muihin rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, kuten:

• Salakuuntelu tai salakatselu (RL 24 luku)
• Kunnianloukkaus (jos tallennetta käytetään toisen halventamiseen)
• Tekijänoikeus- tai tietosuojarikkomukset riippuen tallenteen sisällöstä.

Mikä on julkisuuden ja yksityisyyden tasapaino?

Oikeudenkäynnit ovat pääsääntöisesti julkisia, mutta julkisuus toteutuu ennen kaikkea mahdollisuutena seurata istuntoa paikan päällä. Julkisuusperiaate ei tarkoita rajoittamatonta oikeutta tallentaa tai jakaa tietoa.

Julkisuuden rajoitukset palvelevat:

1. Asianosaisten yksityisyyden suojaa – rikosasioissa voi olla arkaluontoista tietoa terveydestä, perhe-elämästä tai taloudesta.
2. Todistajien suojaa – heidän on voitava kertoa vapaasti ilman pelkoa, että lausunnot päätyvät verkkoon.
3. Oikeudenkäynnin arvokkuutta – istunto ei saa muuttua viihteeksi tai sosiaalisen median sisällöksi.

Käytännön ohjeet oikeudenkäynnissä

• Älä tallenna ilman lupaa. Kaikenlainen kuvaaminen ja nauhoittaminen on kielletty, ellei puheenjohtaja erikseen toisin määrää.
• Noudata ohjeita. Jos puheenjohtaja sallii tallentamisen esimerkiksi tuomion julistamisen yhteydessä, se tapahtuu hänen ohjeidensa mukaisesti.
• Huomaa seuraamukset. Tallentaminen salaa voi johtaa sakkoon, vaikka häiriötä ei synny.
• Älä levitä tallenteita. Levittäminen voi olla rikos ja vahingoittaa asianosaisten oikeuksia.