Viivästyskorkolaskuri 2026

Korkolaskuri

Lakineuvo.fi:n viivästyskorkolaskuri laskee erille viivästys- ja tuottokorot korkolain (633/1982) mukaisesti. Voit lisätä useita eriä, valita koron tyypin ja muodostaa laskelman, jonka voi kopioida tai ladata PDF:nä.

Viimeisin päivitys 2.7.2026: lisätty viitekorko 1.7.–31.12.2026 (2,5 %), kiinteän koron laskentaominaisuus ja omien tietojen tallennus omalle selaimelle sekä täsmennetty viivästyskoron alkaminen eräpäivää seuraavasta päivästä.

Korkolaskurin toiminta

Viivästyskorko (korkolaki 4 § 1 mom.: viitekorko + 7 %-yksikköä, kaupallisissa sopimuksissa + 8 %-yksikköä). Korko lasketaan eräpäivää seuraavasta päivästä — syötä kenttään erän todellinen eräpäivä. Tuomioon tai sopimukseen perustuvassa saatavassa voit vaihtoehtoisesti valita, että korko alkaa ilmoitetusta päivästä lukien.
Tuottokorko (korkolaki 3 § 2 mom.: viitekorko) alkupäivästä alkaen.
Yhdistetty laskelma: tuottokorko alkupäivä–vaihtopäivä, sen jälkeen viivästyskorko vaihtopäivä–loppupäivä.
Kiinteä korko: syötä korkoprosentti enintään kahden desimaalin tarkkuudella.
Korottomat erät voi myös laskea mukaan yhteenvetoon.

Huom! Ensimmäinen mahdollinen koron alkamispäivä on 1.1.2005.

1. Valitse halutessasi asiakirjan otsikko ja täytä Maksaja, Maksun saaja, Tilinumero (IBAN-tarkistus) ja Viite. Maksajan tietoja lukuun ottamatta voit tallentaa nämä tiedot selaimeesi 💾-painikkeella tulevia kertoja varten.

2. Aseta Maksuvaatimuksen eräpäivä (oletuksena kuluva päivä).

3. Lisää erä: anna nimi ja määrä, valitse koron tyyppi ja syötä päivämäärät. Merkitse tarvittaessa Erä on maksettu, jolloin yhteissummaan lasketaan vain korko. Useita samankaltaisia eriä voi kopioida edellisestä.

4. Paina Laske korot → esikatselu. Korkojaksot saa halutessaan näkyviin esikatseluun ja tulosteeseen. Lopuksi kopioi leikepöydälle tai lataa PDF.

Tämä ohje koskee saatavia, joiden eräpäivä on velallista sitovasti ennalta määrätty sopimuksella tai lailla. Tällaisia ovat esimerkiksi jatkuvaan sopimussuhteeseen perustuvat laskut (vesi-, sähkö- ja puhelinlasku), joiden maksuehdosta on sovittu sopimuksessa, huoneenvuokrasaatava sekä erääntynyt luotto, jonka eräpäivä on luottosopimuksessa sovittu. Näissä viivästyskorkoa pitää maksaa korkolain 5 §:n mukaisesti eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen.

Syöttö:
1. Lisää erä ja anna sille nimi (esim. ”Vuokra 6/2026”) ja pääoma.
2. Valitse koron tyypiksi Viivästys.
3. Jätä koron alkamistavaksi oletusvalinta ”Korko alkaa eräpäivää seuraavasta päivästä”.
4. Syötä Eräpäivä-kenttään saatavan todellinen eräpäivä. Laskuri aloittaa koron laskennan automaattisesti sitä seuraavasta päivästä.
5. Syötä Maksupäivä/loppupäivä-kenttään päivä, johon asti korko lasketaan (suorituspäivä tai laskentahetki).
6. Jos kyse on yritysten välisestä kaupallisesta sopimuksesta, rastita Kaupallinen sopimus (viitekorko + 8 %-yksikköä, korkolaki 4 a §).
Jos maksu suoritetaan täsmälleen eräpäivänä, viivästyskorkoa ei kerry: syötä tällöin sama päivä sekä eräpäivä- että maksupäiväkenttään, jolloin tulos on 0,00 €.

Esimerkki. 500 euron lasku, eräpäivä 1.2.2026, maksettu 21.2.2026. Syötä eräpäiväksi 1.2.2026 ja maksupäiväksi 21.2.2026. Korko lasketaan 20 päivältä (2.2.–21.2.2026).

Milloin: eräpäivää ei ole sovittu sopimuksella tai lailla. Korko alkaa, kun 30 päivää on kulunut laskun lähettämisestä tai maksun vaatimisesta.

Syöttö:
1. Valitse tyypiksi Viivästys, alkamistavaksi “Korko alkaa alkamispäivästä lukien”.
2. Koron alkamispäivä: lähetys- tai vaatimuspäivä + 31 päivää (korko ei alkaa vasta, kun 30 pvää on kulunut).
3. Maksupäivä/loppupäivä: suorituspäivä tai laskentahetki.
4. Yritysten välisessä sopimuksessa rastita Kaupallinen sopimus.

Esimerkki: lasku lähetetty 1.3.2026, maksettu 15.5.2026. Korko alkaa 1.4.2026. Syötä alkamispäiväksi 1.4.2026, maksupäiväksi 15.5.2026.

Tämä ohje koskee saatavia, joiden korko ei ala ennalta sovitusta eräpäivästä vaan tuomiossa määrätystä päivästä lukien. Tällaisia ovat esimerkiksi rikos- tai siviilioikeudelliseen tuomioon perustuva vahingonkorvaus.

Tuomiosta johtuvat erät kannattaa lisätä erillisinä erinä tuomiolauselman kohtien mukaan.

Tuomiolauselmassa korko määrätään tyypillisesti muodossa ”…viivästyskorkoineen 15.3.2024 lukien”. Ilmoitettu päivä on koron ensimmäinen juoksupäivä — ei eräpäivä. Se voi olla esimerkiksi haasteen tiedoksiantopäivä, 30 päivää vaatimuksen esittämisestä (korkolaki 6–7 §) tai tahalliseen rikokseen perustuvassa vahingossa vahingon tapahtumispäivä (korkolaki 8 §).

Syöttö:
1. Lisää erä ja nimeä se tuomiolauselman kohdan mukaan (esim. ”Vahingonkorvaus, esinevahinko”).
2. Valitse koron tyypiksi Viivästys.
3. Valitse koron alkamistavaksi ”Korko alkaa alkamispäivästä lukien (tuomio)”.
4. Syötä Koron alkamispäivä -kenttään tuomiolauselmassa mainittu lukien-päivä sellaisenaan. Laskuri lukee sen ensimmäiseksi korolliseksi päiväksi (ei tee vuorokauden siirtoa).
5. Syötä Maksupäivä/loppupäivä-kenttään suorituspäivä tai laskentahetki.
6. Jos tuomiossa on sovellettu kaupallisten sopimusten korkoa (korkolaki 4 a §), rastita Kaupallinen sopimus.

Oikeudenkäyntikulujen korvaukselle viivästyskorko määrätään oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 2 momentin nojalla vasta siitä, kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemispäivästä.
Kuukauden määräajan päättymispäivä toimii kulusaatavan eräpäivänä, joten kulut syötetään eräpäivälogiikalla.

Syöttö:
1. Lisää erillinen erä (esim. ”Oikeudenkäyntikulut, käräjäoikeus”).
2. Valitse koron tyypiksi Viivästys.
3. Jätä koron alkamistavaksi oletusvalinta ”Korko alkaa eräpäivää seuraavasta päivästä”.
4. Syötä Eräpäivä-kenttään tuomitsemispäivä (tuomion antamispäivä) lisättynä yhdellä kuukaudella (esim. tuomio 15.5.2026 → eräpäivä 15.6.2026). Laskuri aloittaa koron sitä seuraavasta päivästä.
6. Syötä Maksupäivä/loppupäivä-kenttään suorituspäivä tai laskentahetki.
Jos kulut on tuomittu osittain käräjäoikeuden ja osittain hovioikeuden tuomion perusteella, kummallekin osuudelle lasketaan korko oman tuomitsemispäivänsä mukaan — lisää tällöin kaksi erillistä kuluerää.

Tuottokorko = viitekorko. Viivästyskorko = viitekorko + 7 %-yksikköä, kaupallisissa sopimuksissa + 8 %-yksikköä.

Kiinteässä korossa käyttäjä määrittää itse vuosikoron (0,01–100,00 %, kahden desimaalin tarkkuudella).

Viivästyskorko alkaa eräpäivää seuraavasta päivästä. Jos eräpäivä ja maksupäivä ovat sama päivä, korkoa ei kerry (0,00 €). Kiinteässä korossa alkamistapa valitaan: joko eräpäivää seuraavasta päivästä (oletus) tai suoraan alkupäivästä.

Viitekorot ovat sisäänrakennettuina päivitystiedoissa todettuun ajankohtaan saakka. Tämän jälkeiseltä ajalta laskuri ilmoittaa, ellei korkoa ole vahvistettu, ja käyttää oletuksena viimeisintä päivitettyä tuottokorkoa ja viivästyskorkoa. Kiinteä korko ei riipu viitekorosta, joten se toimii ilman aikarajaa.

Päivälaskenta todellisilla päivillä; nimittäjä 365 tai 366 (karkausvuosi) kunkin jakson alkuvuoden mukaan. Nimittäjänä käytetään vuoden todellista pituutta, koska korkolaki määrää vuotuisen koron.

Lakisääteisten korkojen jaksot katkotaan automaattisesti viitekoron kausien mukaan, kiinteän koron jaksot kalenterivuosittain. Summat pyöristetään kahden desimaalin tarkkuudella.

Kenelle laskuri on tarkoitettu?

Laskuri on kehitetty alun perin asianajaja, varatuomari Mika Talviaron omaan käyttöön.

Kiinteistökauppariidoissa on toistuvasti tullut eteen tilanteita, joissa palautettavalle kauppahinnalle on laskettava tuotto- ja viivästyskorko, ja tuomiolauselmiin sisältyy usein useita eri maksu- ja korkoperusteita, joiden laskeminen käsin on työlästä ja virhealtista.

Tarjoamme laskurin samassa muodossa myös muiden asianajajien ja juristien vapaaseen käyttöön. Hoidamme kiinteistökauppariitoja koko Suomessa. Asianajaja Talviaro toimii oikeuden määräämänä pesänjakajana perinnöissä ja osituksissa Pohjanmaalla. Näissä ja monessa muissakin asioissa olemme myös kollegoiden käytettävissä. Ota yhteyttä!

Vastuunrajoitus

Viivästyskorkolaskuri on suunniteltu huolellisesti, mutta siihen saattaa silti sisältyä virheitä. Asianajotoimisto Talviaro Oy ei vastaa laskurin tai artikkelin mahdollisista virheistä eikä niiden seurauksista. Tarkista aina lopputulos, etenkin jos käytät sitä oikeudellisessa yhteydessä.

Emme tarjoa käyttöopastusta laskurin käyttöön. Palautteet viivästyskorkolaskurista ovat kuitenkin sähköpostitse tervetulleita.

Viivästyskorkolaskelma

Maksaja (ei pakollinen) Maksun saaja (ei pakollinen) Saajan tilinumero (ei pakollinen) Viite (ei pakollinen) Maksuvaatimuksen eräpäivä (pakollinen)

Viivästyskorko alkaa eräpäivää seuraavasta päivästä. Tuottokorko alkaa käyttäjän ilmoittamasta alkupäivästä. Yhdistetyssä korossa tuottokorko muuttuu vaihtopäivästä alkaen viivästyskoroksi. Kiinteässä korossa annat itse korkoprosentin ja valitset, alkaako korko eräpäivää seuraavasta päivästä vai alkupäivästä.
Huom: Viitekorko vahvistetaan puolivuosittain (1.1.–30.6. ja 1.7.–31.12.).

Näytä korkojaksot esikatselussa Näytä korkojaksot tulosteessa

Tietoturva ja tietojen käsittely

Viivästyskorkolaskuri on rakennettu siten, että kaikki tiedot pysyvät vain käyttäjän omassa selaimessa. Viivästyskorkolaskuriin syötettyjä tietoja ei tallenneta palvelimelle eikä siirretä sivuston ylläpidolle missään vaiheessa. Lomake ainoastaan kokoaa syötetyt tiedot yhteen ja muodostaa niistä PDF-tiedoston tai käyttäjän omalle leikepöydälle kopioidun tekstitiedoston. Lisäksi käyttäjä voi tallentaa omalle selaimelleen omat perustiedot myöhempää käyttöä varten.

Usein kysyttyä: Viivästyskorko ja sen laskenta

Mitä viivästyskorko tarkoittaa?

Viivästyskorko on korkoa, jota on maksettava, kun rahasuoritus tehdään myöhässä. Se perustuu korkolakiin ja sitä peritään viivästyneelle pääomalle esimerkiksi maksamattomasta laskusta, vuokrasta tai palauttamattomista rahoista.

Millaisissa tilanteissa viivästyskorkoa joutuu maksamaan?

Viivästyskorkoa maksetaan esimerkiksi silloin, kun:
– lasku tai vuokra maksetaan myöhässä
– vuokravakuutta ei palauteta ajoissa
– etämyynnissä kauppa puretaan ja rahat palautetaan myöhässä
– vahingonkorvausta tai hinnanalennusta ei makseta ajoissa.

Voidaanko kuluttajan kanssa sopia korkeammasta viivästyskorosta?

Ei voida. Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisissä sopimuksissa ei saa sopia lainmukaista viivästyskorkoa korkeammasta korosta. Sama koskee asunnon vuokrasopimuksia, joissa vuokralaisena on yksityishenkilö.

Milloin viivästyskoron maksuvelvollisuus alkaa, jos eräpäivä on sovittu?

Jos maksulla on ennalta sovittu tai lakiin perustuva eräpäivä, viivästyskorko alkaa juosta eräpäivää seuraavasta päivästä.

Entä jos eräpäivästä ei ole sovittu?

Jos eräpäivää ei ole sovittu eikä se perustu lakiin, viivästyskorko alkaa yleensä 30 päivän kuluttua siitä, kun:
– lasku on lähetetty, tai
– maksua on muutoin vaadittu.
Tätä sovelletaan esimerkiksi vahingonkorvausvaatimuksiin ja perusteettoman edun palautuksiin.

Mitä vaatimuksia maksuvaatimukselle asetetaan?

Viivästyskoron alkaminen edellyttää, että:
– vaadittava rahamäärä on ilmoitettu tai yksiselitteisesti laskettavissa
– maksuvelvollisuuden perusteet on esitetty riittävän selkeästi
Poikkeus on tahalliseen rikokseen perustuva vahinko, jossa viivästyskorko alkaa heti vahingon tapahtumisesta.

Pitääkö viivästyskorko mainita maksuvaatimuksessa?

Elinkeinonharjoittajan on mainittava laskussa tai maksuvaatimuksessa:
– viivästyskoron maksuvelvollisuus
– viivästyskoron suuruus ja alkamisajankohta
Kuluttajan tai vuokralaisen esittämässä vaatimuksessa viivästyskorkoa ei ole pakko erikseen mainita.

Huomioidaanko viivästyskorko automaattisesti riitatilanteissa

Ei. Tuomioistuin, kuluttajariitalautakunta tai muu vastaava elin ei huomioi viivästyskorkoa viran puolesta. Siksi viivästyskorko on syytä vaatia erikseen. Pelkkä maininta viivästyskoron vaatimisesta riittää.

Miten viivästyskoron määrä määräytyy?

Kuluttajan ja yksityishenkilön viivästyskorko on 7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomen Pankin vahvistama viitekorko.Kaupallisissa sopimuksissa viivästyskorko on korkeampi.

Kuinka usein viitekorko muuttuu?

Suomen Pankki vahvistaa viitekoron kaksi kertaa vuodessa:
– vuodenvaihteessa (1.1.)
– kesä–heinäkuun vaihteessa (1.7.)
Viivästyskorko muuttuu viitekoron mukana.

Miten viivästyskorko lasketaan?

Viivästyskorko lasketaan päivän tarkkuudella. Yleinen kaava on:
(korkoprosentti × rahasumma × päivien lukumäärä) / (100 × 365)
Jos korko vaihtelee eri ajanjaksoilla, laskenta tehdään jokaiselle jaksolle erikseen ja summataan.

Kertyykö viivästyskorkoa koko perinnän ajan?

Kyllä. Viivästyskorkoa kertyy koko sen ajan, kun maksu on myöhässä, kunnes velka on maksettu.

Mistä viivästyskoron ja viitekoron voi tarkistaa?

Ajantasaiset viitekorot ja viivästyskorot löytyvät Suomen Pankin verkkosivuilta. Viivästyskoron laskemiseen voi käyttää myös viivästyskorkolaskuria, joka huomioi korkojaksojen muutokset.

Korkolaskuri

Korkolaskurin toiminta