Edunvalvontavaltakirja Kokkola

Edunvalvontavaltuutus Kokkola

Tarvitsetko edunvalvontavaltuutuksen Kokkolassa?

Edunvalvontavaltakirja Kokkolassa järjestyy nopeasti ja helposti.

Edunvalvontavaltuutuksella voit itse päättää etukäteen, kuka hoitaa asioitasi, jos et myöhemmin pysty niitä hoitamaan.

Edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä silloin, kun kaikki on vielä hyvin. Valtuutus ei rajoita omaa päätösvaltaasi eikä tule voimaan heti, vaan sitä voidaan käyttää vasta myöhemmin, jos et enää kykene itse hoitamaan asioitasi ja valtuutus vahvistetaan käyttöön.

Asianajaja, varatuomari Mika Talviarolla on yli 25 vuoden kokemus perhe- ja perintöoikeudellisista asioista.

Edunvalvontavaltuutus suunnitellaan kanssasi niin, että se vastaa sinun tarpeitasi ja niitä tilanteita, joihin haluat etukäteen varautua.

Voit varata ajan edunvalvontavaltuutuksen laatimiseen Kokkolan toimistoltamme. Yleensä sopiva aika löytyy viikon kahden kuluessa.

Tavanomainen edunvalvontavaltuutus voidaan yleensä laatia ja allekirjoittaa yhdellä tapaamiskerralla.

Edunvalvontavaltakirjan hinta

Edunvalvontavaltakirjan hinta määräytyy sen mukaan, laaditaanko valtakirja yhdelle henkilölle vai puolisoille yhdessä sekä onko kyse tavanomaisesta vai useita neuvotteluita edellyttävästä edunvalvontavaltuutuksesta.

Tavanomainen edunvalvontavaltakirja — 390 €

Tavanomainen edunvalvontavaltakirja soveltuu tilanteeseen, jossa valtakirja laaditaan ja allekirjoitetaan yhden tapaamisen aikana.

Edunvalvontavaltakirja puolisoille — 440 €

Tavanomaiset valtakirjat laaditaan molemmille puolisoille yhden tapaamisen aikana. Kyseessä on yhteishinta kahdesta edunvalvontavaltuutuksesta.

Vaativa edunvalvontavaltakirja — alkaen 590 €

Vaativasta edunvalvontavaltuutuksesta on kyse esimerkiksi silloin, kun valtakirjaan tarvitaan tavallista yksityiskohtaisempia määräyksiä. Näin voi olla, jos valtuutetun pitää voida myydä tai muuten luovuttaa tiettyjä kiinteistöjä tai määräaloja, antaa lahjoja valtuuttajan puolesta tai hoitaa yritykseen liittyviä asioita.

Vaativan edunvalvontavaltuutuksen laatiminen edellyttää yleensä vähintään kahta tapaamista.

Kaikki nämä sisältyvät hintaan:

  • henkilökohtainen tapaaminen asianajajan kanssa
  • valtakirjan suunnittelu ja laatiminen
  • valtakirjan sisällön ja oikeusvaikutusten läpikäynti
  • kaksi esteetöntä todistajaa
  • arvonlisävero (25,5 %)

Edunvalvontavaltakirja Kokkola – Varaa aika asianajajalle

044-3849 888

Edunvalvontavaltakirja Kokkola
Asianajotoimisto Talviaro Oy, Kokkolan toimisto, Kauppatori 2 , kerros 2.

Asianajaja, varatuomari, Kokkola
044-3849 888.
Jos et tavoita minua, jätä viesti tai tekstiviesti.

Varaa aika itsellesi ja puolisollesi

Voit varata ajan oman edunvalvontavaltakirjasi laatimiseen tai yhteisen ajan puolisosi kanssa. Puolisoille laaditaan omat edunvalvontavaltakirjat, mutta ne voidaan laatia ja allekirjoittaa samalla tapaamisella.

Ennen tapaamista sinun tulee miettiä, ketkä halua nimetä valtuutetuiksi. Tapaamisessa käymme läpi valitsemasi henkilöt, valtuutetun tehtävät sekä ne tilanteet, joihin valtakirjassa on tarpeen varautua.

Tavanomainen edunvalvontavaltakirja laaditaan ja allekirjoitetaan yleensä yhdellä tapaamiskerralla.

Ennen tapaamista mieti valmiiksi, kenet haluat nimetä valtuutetuksi hoitamaan asioitasi. Lisäksi on hyvä miettiä, ketkä voisivat toimia vara- ja toissijaisina valtuutettuina.

Ota mukaan tapaamista varten seuraavat tiedot:

  • valtuutetun nimi, henkilötunnus ja osoite
  • vara- ja toissijaisten valtuutettujen nimet, henkilötunnukset ja osoitteet
  • mahdollinen aiemmin tehty edunvalvontavaltakirja
  • pääpiirteittäinen tieto omaisuudestasi, erityisesti mahdollisista kiinteistöistä ja yritysomaisuudesta.

Tarkempaa valtakirjan sisältöä sinun ei välttämättä tarvitse miettiä etukäteen. Käymme tapaamisessa läpi, minkälaisia asioita valtakirjalla on mahdollista valtuuttaa.

Ota tapaamiseen mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus henkilöllisyytesi todentamista varten. Ensisijaisesti henkilöllisyys todetaan passista tai poliisin myöntämästä henkilökortista, mutta myös voimassa oleva ajokortti käy.

Valtuutetuksi kannattaa valita henkilö, johon luotat ja jonka arvioit pystyvän hoitamaan asioitasi myös siinä vaiheessa, kun valtuutusta joskus tulevaisuudessa tarvitaan. Valtuutettu voi olla esimerkiksi puoliso, täysi-ikäinen lapsi tai muu läheinen henkilö.

Valtakirjaan kannattaa yleensä nimetä varsinaisen valtuutetun lisäksi henkilöitä hänen varalleen:

  • toissijainen valtuutettu siltä varalta, ettei ensisijainen valtuutettu ota tehtävää vastaan, luopuu siitä tai ei enää pysty hoitamaan tehtävää
  • varavaltuutettu esimerkiksi tilanteisiin, joissa varsinainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt tai esteellinen hoitamaan tiettyä asiaa.

Varavaltuutetun nimeäminen on tärkeää erityisesti esteellisyystilanteiden vuoksi. Valtuutettu ei voi edustaa sinua sellaisissa asioissa, joissa hän itse tai hänen läheisensä on toisena osapuolena. Valtakirjaa laadittaessa käymme läpi, miten tällaisiin tilanteisiin kannattaa varautua.

Puolison nimeäminen valtuutetuksi on tavallista, mutta aina se ei ole käytännöllisin ratkaisu. Jos puolisot ovat jo iäkkäitä, kannattaa miettiä, pystyykö puoliso todennäköisesti hoitamaan toisen asioita siinä vaiheessa, kun valtuutusta tarvitaan. Esimerkiksi täysi-ikäinen lapsi voi tällöin olla tarkoituksenmukaisempi ensisijainen valtuutettu.

Edunvalvontavaltakirjaan kannattaa mahdollisuuksien mukaan nimetä myös perheen ulkopuolinen varavaltuutettu. Häntä voidaan tarvita tilanteessa, jossa puoliso, lapsi tai muu lähiomainen on esteellinen hoitamaan valtuuttajan asiaa.

Tyypillinen esimerkki on perintötilanne. Jos toinen puolisoista kuolee ja lesken edunvalvontavaltuutettuna toimii heidän tyttärensä, tytär ja leski ovat molemmat saman kuolinpesän osakkaita. Tällöin tytär on esteellinen edustamaan leskeä kuolinpesän ja lesken välisessä osituksessa.

Jos valtakirjaan on etukäteen nimetty sopiva perheen ulkopuolinen varavaltuutettu, hän voi tällaisessa tilanteessa toimia valtuutetun sijasta. Esteetön valtuutettu voidaan oikeuttamaan antamaan myös vähäistä suurempia lahjoja esimerkiksi valtuuttajan lapsille.

Sopivaa perheen ulkopuolista henkilöä ei aina helppo löytää, eikä hänen puuttumisensa sinänsä estä edunvalvontavaltakirjan tekemistä. Tällöin on kuitenkin hyvä tiedostaa, ettei valtakirja välttämättä toimi kaikissa myöhemmin eteen tulevissa tilanteissa.

Jos valtuuttaja ei myöhemmin enää kykene tekemään uutta edunvalvontavaltakirjaa, puuttuvaa varavaltuutettua ei voida jälkikäteen lisätä valtakirjaan.

Esteellisyystilanteen hoitaminen voi tällöin edellyttää muuta järjestelyä eli käytännössä edunvalvojan tai edunvalvojan sijaisen määräämisen hakemista Digi- ja väestötietovirastolta (DVV). Tällöin on kuitenkin huomattava, että edunvalvoja ei voi lahjoittaa päämiehensä omaisuutta, kun taas esteetön edunvalvontavaltuutettu voi tehdä lahjoituksen, jos valtakirjassa on siihen lain edellyttämällä tavalla annettu valtuutus.

Tapaamisessa käydään läpi, mitä asioita valtuutetun tulee voida hoitaa ja millaisia määräyksiä valtakirjaan tarvitaan. Edunvalvontavaltakirja laaditaan valtuuttajan oman tilanteen ja tarpeiden perusteella.

Tapaamisessa käydään läpi muun muassa:

  • taloudellisten asioiden hoitaminen, kuten pankki-, lasku-, vero- ja vakuutusasiat
  • kiinteistöjä koskevat asiat, kuten oikeus myydä, ostaa tai muuten luovuttaa kiinteistöjä
  • asunto-osakkeet ja muu omaisuus sekä niiden myynti ja muu hoitaminen
  • henkilöä koskevat asiat, kuten asumiseen, hoitoon ja palveluihin liittyvät kysymykset
  • lahjojen antaminen – halutaanko valtuutetulle antaa oikeus jatkaa esimerkiksi lapsille tai lastenlapsille annettavia lahjoja ja missä laajuudessa
  • valtuutettujen valvonta ja tilintekovelvollisuus – kenelle valtuutetun tulee tarvittaessa antaa selvitys asioiden hoitamisesta
  • Suomi.fi-valtuudet – onko läheiselle tarpeen antaa jo etukäteen erillisiä Suomi.fi-valtuuksia sähköistä puolesta-asiointia varte

Suomi.fi-valtuudet eivät ole osa edunvalvontavaltakirjaa, vaan erillinen tapa valtuuttaa toinen henkilö asioimaan puolestasi sähköisissä palveluissa. Niistä voi olla hyötyä jo ennen kuin edunvalvontavaltuutus on otettu käyttöön.

Valtakirjan sisältöä ei tarvitse osata suunnitella itse. Tapaamisessa lähdetään liikkeelle kattavasta valtakirjamallista ja käydään vaihtoehdot yhdessä läpi. Tarpeettomat määräykset poistetaan ja tarpeelliset jätetään tai muotoillaan omaan tilanteeseesi sopiviksi.

Kun valtuutetut ja valtakirjan sisältö on käyty läpi, edunvalvontavaltakirja laaditaan tapaamisen aikana. Valmis valtakirja käydään kanssasi kohta kohdalta läpi ja siihen tehdään tarvittavat muutokset ennen allekirjoittamista.

Edunvalvontavaltakirja allekirjoitetaan kahden yhtä aikaa läsnä olevan esteettömän todistajan läsnä ollessa. Järjestämme todistajat puolestasi, joten sinun ei tarvitse hankkia heitä itse.

Allekirjoittamisen jälkeen saat mukaasi sovitun määrän valtakirjan alkuperäiskappaleita sekä ohjeet niiden säilyttämiseen. Samalla käydään läpi, miten valtakirja myöhemmin otetaan käyttöön ja mitä silloin tulee tehdä.

Tavanomaisen edunvalvontavaltakirjan suunnitteluun, laatimiseen, läpikäyntiin ja allekirjoittamiseen on hyvä varata aikaa noin 60 minuuttia.

Edunvalvontavaltuutus ja testamentti laaditaan usein samalla kertaa.

Ne varautuvat eri tilanteisiin:

  • edunvalvontavaltuutuksella määrätään asioiden hoitamisesta elinaikana, jos et myöhemmin itse kykene niitä hoitamaan, kun taas
  • testamentilla määrätään omaisuuden jakautumisesta kuoleman jälkeen.

Jos molemmat asiakirjat ovat ajankohtaisia, ne voidaan tavanomaisessa tilanteessa suunnitella, laatia ja allekirjoittaa samalla tapaamisella.

Kun asiakirjat laaditaan yhdessä, tarjoamme ne seuraavilla yhteishinnoilla:

Yksi henkilö – yksi tapaaminen: 590 €
Tavanomainen testamentti ja edunvalvontavaltuutus laaditaan ja allekirjoitetaan samalla tapaamisella.

Puolisot – yksi tapaaminen: 640 €
Puolisoiden tavanomainen keskinäinen testamentti sekä edunvalvontavaltuutukset molemmille laaditaan ja allekirjoitetaan samalla tapaamisella.

Jos testamentti tai edunvalvontavaltuutus edellyttää tavanomaista laajempaa suunnittelua, hinta sovitaan erikseen etukäteen.

Jos haluat laatia molemmat asiakirjat samalla kertaa, kerro siitä jo aikaa varatessasi, jotta tapaamiseen voidaan varata riittävästi aikaa.

Varaa aika läheisellesi

Voit varata ajan myös vanhempasi, puolisosi tai muun läheisesi puolesta edunvalvontavaltakirjan laatimista varten.

Tapaaminen järjestetään pääsääntöisesti Kokkolan toimistollamme.

Edunvalvontavaltakirjan sisältö perustuu aina valtuuttajan omaan tahtoon. Hänen tulee itse ymmärtää valtakirjan merkitys ja pystyä päättämään, kenet hän haluaa valtuutetuksi ja mitä asioita valtuutus koskee.

Jos läheisesi muisti tai muu toimintakyky on heikentynyt, asia kannattaa ottaa esille jo aikaa varattaessa. Arvioimme tällöin, onko ennen tapaamista tarpeen hankkia lääkärinlausunto

Voit tulla läheisesi kanssa tapaamiseen ja auttaa esimerkiksi hänen perhe- ja varallisuustilanteensa sekä valtakirjaan tarvittavien henkilötietojen selvittämisessä.

Edunvalvontavaltakirjan sisältöä suunniteltaessa asianajaja keskustelee kuitenkin tarvittaessa valtuuttajan kanssa myös kahden kesken. Tämä on erityisen tärkeää silloin, jos mukana oleva läheinen on tarkoitus nimetä valtuutetuksi tai hänellä voi muutoin olla oma intressi valtakirjan sisältöön.

Edunvalvontavaltuutuksen tulee aina perustua valtuuttajan omaan tahtoon. Läheinen voi auttaa käytännön asioissa, mutta valtuuttajan tulee itse ymmärtää valtakirjan merkitys ja pystyä ilmaisemaan, kenet hän haluaa valtuutetuksi ja miten hän haluaa asioitaan hoidettavan

Korkea ikä tai muistisairaus eivät välttämättä estä edunvalvontavaltakirjan tekemistä. Olennaista on, että valtuuttaja valtakirjaa tehdessään ymmärtää sen merkityksen ja sisällön sekä kykenee ilmaisemaan oman tahtonsa.

Edunvalvontavaltuutuksen erityispiirre on, että valtakirja tehdään ennakolta. Valtakirjaa tehtäessä valtuuttajan tulee vielä ymmärtää, mitä hän on tekemässä. Valtuutus otetaan käyttöön myöhemmin, kun hän ei enää kykene itse hoitamaan asioitaan.

Jos valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys herää epäilys, ennen valtakirjan tekemistä voidaan edellyttää tuoretta lääkärinlausuntoa. Muistisairauden yhteydessä kyseeseen voi tulla esimerkiksi geriatrin arvio valtuuttajan kognitiivisesta toimintakyvystä.

Ellemme voi varmistua siitä, että valtuuttaja ymmärtää edunvalvontavaltakirjan merkityksen ja kykenee ilmaisemaan oman tahtonsa, valtakirjaa ei laadita. Tällöin veloituksemme on 200 euroa/tapaaminen.

Milloin edunvalvontavaltuutus tulee voimaan?

Edunvalvontavaltakirjan tekeminen ei rajoita valtuuttajan oikeutta hoitaa omia asioitaan. Valtuuttaja jatkaa asioidensa hoitamista normaalisti valtakirjan laatimisen jälkeen.

Edunvalvontavaltuutus on tarkoitettu tulevaisuuden varalle. Jos valtuuttaja ei myöhemmin sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi enää kykene huolehtimaan valtuutuksen piiriin kuuluvista asioistaan, valtuutettu voi hakea valtuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta (DVV).

Valtuutuksen vahvistamista varten tarvitaan alkuperäinen edunvalvontavaltakirja ja yleensä lääkärinlausunto valtuuttajan toimintakyvystä. Valtuutettu saa edunvalvontavaltuutukseen perustuvan toimivaltansa, kun DVV on vahvistanut valtuutuksen.

Edunvalvontavaltakirjaa ei siis rekisteröidä tai vahvisteta silloin, kun se laaditaan. Alkuperäinen valtakirja tulee säilyttää siten, että se löydettävissä kun valtakirjaa tarvitaan.

Edunvalvontavaltakirja Kokkola – Varaa aika nyt

044-3849 888

Edunvalvontavaltakirja Kokkola
Asianajotoimisto Talviaro Oy, Kokkolan toimisto, Kauppatori 2 , kerros 2.

Asianajaja, varatuomari, Kokkola
044-3849 888.
Jos et tavoita minua, jätä viesti tai tekstiviesti.

Edunvalvontavaltakirjan laatiminen Kokkolassa

Asianajotoimisto Talviaron toimisto sijaitsee Kokkolan keskustassa Kauppatorin laidalla, Kokkolan Liiketalossa. Toimisto sijaitsee toisessa kerroksessa, ja rakennuksessa on hissi. Sisäänkäynti toiseen kerrokseen johtavaan rappuun tapahtuu POP Pankin pankkiautomaatin oikealta puolelta. Kauppatorilla on hyvin pysäköintitilaa.

Edunvalvontavaltakirjoja laadimme Kokkolan lisäksi myös Kannuksesta, Kruunupyystä, Pietarsaaresta, Kälviältä ja Himangalta tuleville asiakkaille. Jos olet Kalajoelta, kysy mahdollisuutta edunvalvontavaltakirjan tekemiseen Kalajoen sivutoimistollamme.

Usein kysyttyä edunvalvontavaltuutuksesta

Voiko edunvalvontavaltakirjan tehdä itse?

Edunvalvontavaltakirjan voi laatia itse. Valtakirjan tulee kuitenkin täyttää laissa säädetyt muotovaatimukset, ja sen sisältö vaikuttaa siihen, mitä asioita valtuutettu voi myöhemmin hoitaa.

Valmista mallia käytettäessä ongelmana voi olla, ettei valtakirjassa ole varauduttu esimerkiksi lahjoituksiin tai valtuutetun esteellisyystilanteisiin.

Puuttuvalla määräyksellä voi olla merkitystä vasta vuosien kuluttua, jolloin valtuuttaja ei välttämättä enää kykene tekemään uutta valtakirjaa.

Asianajajan laatimassa edunvalvontavaltakirjassa pyritään varautumaan etukäteen myös mahdollisiin esteellisyystilanteisiin.

Tarvitaanko edunvalvontavaltakirjaan aina kaksi todistajaa?

Kyllä. Edunvalvontavaltakirja on allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä.

Todistajien tulee tietää, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja, mutta valtuuttajan ei tarvitse kertoa heille valtakirjan sisältöä.

Todistajien esteettömyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Esimerkiksi valtakirjassa nimetty valtuutettu tai hänen läheisensä ei voi toimia todistajana.

Voiko edunvalvontavaltuutusta myöhemmin muuttaa?

Edunvalvontavaltuutusta voidaan muuttaa niin kauan kuin valtuuttaja ymmärtää uuden valtakirjan merkityksen ja kykenee ilmaisemaan oman tahtonsa.

Käytännössä muutokset tehdään laatimalla uusi edunvalvontavaltakirja lain edellyttämää muotoa noudattaen.
Valtakirjan ajantasaisuus kannattaa tarkistaa, jos esimerkiksi valtuutetuksi nimetty henkilö ei enää pysty tai halua toimia tehtävässä tai valtuuttajan perhe- tai varallisuustilanne muuttuu olennaisesti.

Jos valtuuttaja ei enää kykene ymmärtämään edunvalvontavaltakirjan merkitystä, valtakirjaan ei voida lisätä jälkikäteen esimerkiksi uutta valtuutettua tai puuttuvaa varavaltuutettua.

Missä valtakirjaa kannattaa säilyttää?

Edunvalvontavaltakirjan alkuperäinen kappale tulee säilyttää huolellisesti. Alkuperäistä valtakirjaa tarvitaan myöhemmin, kun valtuutettu hakee edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta (DVV).

Valtakirja kannattaa säilyttää paikassa, josta valtuutettu tietää sen löytyvän ja saa sen tarvittaessa käyttöönsä. Valtuutetulle on hyvä kertoa sekä valtakirjan olemassaolosta että sen säilytyspaikasta.

Edunvalvontavaltakirjaa ei toimiteta DVV:lle rekisteröitäväksi silloin, kun se laaditaan. Rekisteröinti tulee ajankohtaiseksi vasta, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan valtuutuksen piiriin kuuluvia asioitaan ja valtuutettu hakee edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista DVV:ltä.

Voiko edunvalvontavaltuutettu antaa lahjoja?

Edunvalvontavaltuutettu voi antaa olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisiä lahjoja muille kuin itselleen, jos edunvalvontavaltakirjassa on annettu tarkentavat ohjeet lahjojen antamisen perusteista. 

Jos valtuuttaja haluaa mahdollistaa myös vähäistä suurempien lahjojen antamisen, tästä tulee määrätä edunvalvontavaltakirjassa erikseen. Valtakirjassa on määriteltävä riittävän tarkasti, millä perusteella, kenelle ja minkä arvoisia lahjoja valtuutettu saa antaa. 

Lahjoituksia suunniteltaessa on tärkeää huomioida myös valtuutetun mahdollinen esteellisyys. Tämän vuoksi valtakirjaan voi olla tarpeen nimetä perheen ulkopuolinen varavaltuutettu hoitamaan sellaisia lahjoituksia, joita varsinainen valtuutettu ei esteellisyyden vuoksi voi tehdä.

Tarvitaanko edunvalvontavaltuutuksen lisäksi Suomi.fi-valtuuksia?

Suomi.fi-valtuudet ja edunvalvontavaltuutus ovat eri asioita. Suomi.fi-valtuuksia voidaan käyttää jo silloin, kun henkilö kykenee itse hoitamaan asioitaan, mutta haluaa antaa esimerkiksi puolisolle tai lapselle oikeuden asioida puolestaan tietyissä sähköisissä palveluissa.

Edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisen jälkeen valtuutettu voi nykyisin hoitaa valtuuttajan taloudellisia asioita ilman erillistä Suomi.fi-valtuutta niissä digipalveluissa, jotka tukevat tätä puolesta-asiointia. Näitä ovat esimerkiksi OmaVero ja Traficomin palvelut. Oikeuteen vaikuttavat kuitenkin valtakirjan sisältö ja mahdolliset toimivallan rajoitukset. 

Muissa kuin taloudellisissa asioissa erillinen Suomi.fi-valtuus voi edelleen olla tarpeen. Esimerkiksi OmaKannassa puolesta-asiointi voi edellyttää erikseen annettua Suomi.fi-valtuutta.

Pankeilla ja vakuutusyhtiöillä puolestaan on omat käytäntönsä.

Suomi.fi-valtuuksien tarve kannattaa siksi miettiä samalla, kun edunvalvontavaltakirja laaditaan.

Missä edunvalvontavaltakirjaa kannattaa säilyttää?

Edunvalvontavaltakirjan alkuperäinen kappale tulee säilyttää huolellisesti, sillä sitä tarvitaan myöhemmin valtuutuksen vahvistamista varten.

Valtakirjasta voidaan allekirjoittaa useampi alkuperäiskappale. Valtuutetulle kannattaa antaa oma alkuperäinen kappale, jotta valtakirja on hänen käytettävissään, jos valtuutuksen vahvistaminen myöhemmin tulee ajankohtaiseksi. Valtuuttaja säilyttää oman kappaleensa turvallisessa paikassa.

Edunvalvontavaltakirjaa ei rekisteröidä silloin, kun se laaditaan. Rekisteröinti tulee ajankohtaiseksi vasta, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan valtuutuksen piiriin kuuluvia asioitaan ja valtuutettu hakee edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta (DVV).