TESTAMENTTI: Milloin testamentti on tarpeen ja milloin ei?

Testamentti on tarpeeton varattomalle. Mikäli omaisuutta on kertynyt sukan varteen ja vähän ylikin, testamentin laatimista kannattaa harkita.

– Testamentilla voidaan samanaikaisesti sekä aiheuttaa että välttää perintöriitoja. Mikäli testamentilla asetetaan lapset eriarvoiseen asemaan, riidan siemenen on kylvetty. Tämä puhkeaa sitten kukkaan viimeistään perunkirjoitusta tehtäessä, toteaa asianajaja, varatuomari Mika Talviaro.

Mikä on tyypillinen perintö?

Millaisia odotuksia ihmisillä on perinnön jakamiseen liittyen? Kuinka usein kaikki ei menekään odotusten mukaan?

Kuinka usein perinnön jakaminen johtaa konflikteihin? Millaiset asiat johtavat useimmiten konflikteihin ja miksi?

– Valtaosa perinnöistä jaetaan sovinnolla. Eniten kismaa kanssaperillisten välillä aiheuttavat ennakkoluovutukset. Ollaan kateellisia siitä, että sisar on saanut vanhempien elinaikana enemmän kuin itse on saanut. Joskus hyvinkin pienet asiat voivat aiheuttaa eripuraa. Rahat saadaan kyllä jaettua, mutta äidin vihkisormuksista saattaa tulla riitaa.

Testamentti voi aiheuttaa tai ehkäistä riitoja

Johtaako tilanne helpommin konflikteihin testamentin kanssa vai ilman sitä? Mitä näissä on taustalla?

-Toisaalta voidaan testamentilla myös ehkäistäkin riitoja. Mikäli perittävä nimeää testamentillaan kesämökin pojalleen ja samanarvoisen sijoitusasunnon tyttärelleen, lapset eivät voi kinastella siitä kumpi kummankin omaisuuden saa. Toki omaisuuden arvoista voidaan aina kiistellä.

Puolisoiden välinen hallintaoikeustestamentti on suosituin

Millaisia testamentteja Suomessa useimmiten tehdään?

– Ehdottomasti suosituin testamentti on puolisoiden välinen hallintaoikeustestamentti. Kyse on tahdonilmaisusta, jossa kaksi henkilöä ilmoittavat samalla asiakirjalla kuinka he haluavat omaisuuden menevän kumpaisenkin jälkeen.

Kuinka yleistä testamentin tekeminen on? Miksi testamentti tehdään? Miksi sitä ei tehdä?

– Testamentteja tehdään Suomessa suhteellisesti aika vähän. Perintöoikeutemme nojaa pitkälti lakimääräiseen perintöön, toisinkin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa on enemmän sääntö kuin poikkeus tehdä testamentti.

Testamentti naimattomalle ja lapsettomalle

Milloin testamentin tekeminen on erityisen tärkeää?

– Naimattoman ja lapsettoman on ehdottoman tärkeä tehdä testamentti. Ellei testamenttia tee, omaisuus menee sisarille tai sisarten lapsille. Ellei sisaria tai heidän lapsiaan ole elossa, omaisuus voi mennä jopa omien vanhempien sisarille eli käytännössä sedälle, tädille tai enolle.

– Perimys katkeaa kuitenkin tähän eli serkut eivät ilman testamenttia peri. Ääritilanteessa perintö menee valtiolle.

– Testamentin voi tehdä myös jollekin testamentintekijän sydäntä lähellä olevalle taholle, kuten yleishyödylliselle yhteisölle tai hyvätekeväisyysjärjestölle.

Lesken asumissuoja menee testamentin edelle

Onko tilanteita, jolloin sitä ei välttämättä tarvita lainkaan?

– Aviopuolisoiden hallintaoikeustestamentti on lesken suojan kannalta tarpeeton, ellei puolisoilla ole muuta omaisuutta kuin yhteisesti omistettu asunto. Avioliittoleski saa pitää puolisoiden kotina käytetyn asunnon jakamattomana hallinnassaan.

– Lesken asumissuoja on kaikista vahvin oikeus ja menee testamentinkin edelle. Avoliitossa avopuolisolla ei vastaavaa asumissuojaa. Jos avolesken asumisen haluaa turvata kuolemansa jälkeen, tulee tämä tehdä testamentilla.

Testamentti voi toimia avioehtosopimuksen tavoin

– Löydän kuitenkin yhden hyvän syyn, miksi testamentti tulisi aina tehdä: Tapaus Uuno Turhapuro. Uunohan kyttäsi malttamattomana appiukkonsa perintöä. Testamentilla testaattori voi ilmoittaa, ettei testamentinsaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen. Lähestulkoon säännönmukaisesti tämä pykälä otetaan testamenttiin kuin testamenttiin. Pelkästään tämä seikka puoltaa sitä, että kaikkien tulisi laatia testamentti.

Testamentti on ankaran määrämuotoinen oikeustoimi

Mitä kaikkea testamentin tekemisessä pitäisi ottaa huomioon?

– Testamentin voi toki tehdä itsekin, mutta kokemus on osoittanut, että testamenttimääräyksiin voi sisältyä paljonkin tulkinnanvaraisuutta. Hyvä testamentti on riittävän yksinkertainen eikä se jätä tulkinnalle liiaksi varaa. Monimutkaiset viritykset on syytä unohtaa alkuunsa.

– Omin päin testamenttia tehtäessä on myös muistettava, ettei testamentin todistaja voi olla lähisukulainen tai testamentista etua saava. Hyvä nyrkkisääntö on myös se, että uusimpaan testamenttiin kirjattaisiin sen kumoavan kaikki aiemmin tehdyt testamentit. On todella sotkuista, jos yhtä aikaa on voimassa useampia testamentteja.

Testamentti voi pienentää perintöveroa

Minkä verran rahaa voi jättää perinnöksi ilman perintöveroa? Kuinka yleistä on, että tämän kanssa ns. kikkaillaan?

– Testamentteja tehdään usein verotusnäkökulma edellä. Itse katsoisin, että toivottu omaisuuden siirtyminen on kuitenkin ratkaisevin tekijä. Järkevä vanhempi lahjoittaa omaisuuttaan lapsille jo elinaikanaan eli silloin kun lapset rahaa eniten tarvitsevat. Viisikymppisenä rahan tarve ei ole yleensä niin akuutti.

– Ehkäpä testamentintekijä voisi miettiä myös sitä, josko testamentilla hypättäisiin yhden sukupolven yli suoraan lapsenlapsiin. Perinnöt ovat verosta vapaita aina 19.999 euroon saakka.

– Ja jos kuolemanvaralta asiat laitetaan kuntoon, samassa yhteydessä tekisin myös edunvalvontavaltuutuksen. Elinikämme ovat pidentyneet ja muistisairaudet yleistyneet. Edunvalvontavaltakirjalla annetaan ohjeet näiden tilanteiden varalle.

Vastaukset: Mika Talviaro, asianajaja, varatuomari