MÖKKIKAUPPA: Kesämökin ja mökkitontin ostaminen vaatii tarkkuutta
Kesämökki ostetaan usein tunteella ja tuurilla, mutta fiksu selvittää asiat ennen kauppoja. Kunnan rakennusvalvonnasta selviää, saako mökkitontille todella rakentaa.
Kiinteistön kaupassa maapohja rakennuksineen tai pelkkä maapohja vaihtavat omistajaa. Omakotitontin voi ostaa yleensä rauhallisin mielin, mutta mökkitontin kaupassa ostajan on oltava tarkka. Rantarakentamisen säännöt ovat tiukat.
Rantaveteen saunamökkiä ei nykyisin saa pystyttää. Kaavoittamattomalla tontilla on rakennuskielto.
Kiinteistönvälittäjältä tontin ostaminen on yleensä riskitöntä, sillä laillistettu välittäjä on velvollinen antamaan ostajalle kaikki tarpeelliset tiedot kohteesta. Välittäjän tehtävänä on selvittää mökkitontin rakentamisedellytykset. Myös metsäyhtiöiltä tontin ostaminen on turvallista.
Täysin ummikkona mökkipaikkaa ei kannata välittäjältä tai luotettavaltakaan myyjältä ostaa.
Mökkiä haaveilevan on tarkistettava kohde huolellisesti ennen kaupan tekemistä.
Aurinkoisilla kevätkeleillä ostaja ei välttämättä tule ajatelleeksi, että keskikesällä mukavan suojainen metsikkö saattaa kuhista sääskiä ja muita ötököitä. Päällisin puolin mukavan näköinen ranta ei ehkä sovikaan lapsiperheelle. Rantatonttina myydyn tilan ranta ei ehkä vesijättönä kuulukaan kauppaan.
Toki ostaja voi luottaa välittäjän ilmoitukseen esimerkiksi rannan hiekkapohjaisuudesta, eikä näitä tietoja tarvitse yleensä epäillä tai tarkistaa. Ellei kohteesta kattavia tietoja ilmoiteta, ostajan on ne itse selvitettävä.
Mökkitontilla tarkoitetaan puhekielessä yhtäläisesti niin kiinteistöä kuin määräalaakin. Lakiteknisesti kiinteistö ja määräala eroavat kuitenkin toisistaan. Kiinteistökaupassa myydään itsenäinen maa-alue, määräalan kaupassa osa kiinteistöstä. Määräala merkitään karttaliitteeseen tai nauhoilla maastoon.
Määräalaa ostettaessa on varmistuttava siitä, että määräala voidaan erottaa kiinteistöstä eli lohkoa. Useimmiten lohkominen on mahdollista vain kaavoitetulla alueella. Poikkeuksia kuitenkin on. Joka tapauksessa lohkomiskelpoisuus kannattaa tarkistaa maanmittaustoimistosta aina ennen kauppaa.
Mökkitontin ostajan tulee huolellisesti tutustua kaupan kohdetta koskeviin asiakirjoihin.
Lainhuutotodistuksesta selviää, kuka on kiinteistön omistaja. Jos myyjä ei ole lainhuutotodistukseen merkitty henkilö, myyjältä on vaadittava selvitys omistusoikeudesta. Jos myyjänä on kuolinpesä, ostaja tarvitsee lainhuudon hakemiseen perukirjan kattavine sukuselvityksineen ja valtakirjoineen.
Kiinteistörekisterin otteesta ilmenevät kiinteistöön kohdistuvat rasitteet, kuten tie-, kaivo- ja venevalkamarasitteet ja osuudet yhteisiin alueisiin, kuten vesialueisiin.
Ostettavalla kiinteistöllä saattaa olla vastaavasti oikeuksia käyttää toisen kiinteistöä. Näitä ovat esimerkiksi oikeus läpikulkuun tai naapurin kiinteistöllä olevan kaivon käyttämiseen sekä kalastusoikeus.
Tieoikeudet näkyvät useimmiten myös rekisteriotteesta, vaan eivät välttämättä. Tieoikeudet ja -rasitteet tuleekin varmistaa myyjältä.
Rasitustodistuksesta selviävät kohdetta rasittavat kiinnitykset eli esimerkiksi, onko kiinteistö kiinnitetty myyjän veloista tai ulosmitattu. Kauppakirjaan tulee aina ottaa erillinen maininta, että kaupan kohde myydään rasituksista vapaana.
Määräalan kaupassa ostajan on huolehdittava siitä, että kiinnitykset puretaan määräalan osalta. Kauppakirjan maininta kohteen rasitteettomuudesta ei sido pantinhaltijaa. Toki ehto on pätevä myyjän ja ostajan välillä. Pankilta kannattaakin etukäteen kysyä suostumus määräalan vapauttamiseksi kantatilan kiinnityksistä.
Alueen kaavoitustilanteeseen ostaja voi tutustua kunnan kaavoitusosastolla. Pienten mökkikuntien kaavoituksesta parhaiten tietää alueellinen ympäristökeskus.
Vesijättö on mökkikaupan kummajainen. Vesijättö syntyy, kun maa kohoaa tai veden pinta laskee. Useimmiten vesialueen ja siten myös vesijätön omistaja on kylän jakokunta. Vesijättö ei yleensä aiheuta ongelmia niin kauan kuin rantaa ei rakenneta, mutta siitä huolimatta sen olemassaolo kannattaa varmistaa. Oikea osoite vesijätön selvittämisessä on maanmittaustoimisto.
Rantarakentamisen rakennusmääräykset ovat viime vuosina tiukentuneet. Rantarakentaminen on lähtökohtaisesti kiellettyä, ellei aluetta ole kyseiseen tarkoitukseen kaavoitettu. Vasta kaavoitus mahdollistaa rakennusluvan hakemisen rantasaunalle tai kesämökille.
Saunarakennuksen saa rakentaa yleensä 10 metrin päähän rannasta. Kesämökin etäisyyden on oltava useimmiten 20-30 metriä rannasta.
Poikkeamispäätöksellä mökin voi saada rakentaa kaavoittamattomallekin rantakiinteistölle. Poikkeamisluvan saamiseen ei tonttikaupassa kannata luottaa. Houkuttelevan tontin kaupasta voi tehdä esisopimuksen, jossa lopullisen kaupan ehdoksi otetaan poikkeamispäätöksen ja rakennusluvan saaminen tietyn ajan kuluessa.
Mökkitontin kauppa vaatii julkisen kaupanvahvistajan todistuksen. Kaupalle on haettava lainhuuto kuuden kuukauden sisällä kaupantekopäivästä kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudelta.
Lainhuuto on kiinnitysten perustamisen ja siten myös pankkilainan ehdoton edellytys. Lainhuutoasiakirjoihin tarvitaan kuitti varainsiirtoveron maksamisesta. Kiinteistökaupassa vero on neljä prosenttia kauppahinnasta.
