LAPSEN HUOLTO, ASUMINEN JA TAPAAMISOIKEUS SEKÄ ELATUSAPU: Kuinka niistä sovitaan?

Lapsen huolto ja asuminen tulee parisuhteen aikana turvatuksi yleensä molemmilta vanhemmilta. Sen sijaan parisuhteen päättyessä lapsen huolto, asuminen, elatus ja tapaaminen on turvattava sopimuksin.

Lapsen huolto: Yksinhuolto tai yhteishuolto?

Avio- tai avoerosta huolimatta puolisot yleensä jatkavat lapsensa yhteishuoltajina. Tämä on myös pääsääntö.

Mikäli näin sovitaan, voidaan huolto uskoa vain toiselle vanhemmista.Vanhemman vastustaessa yksinhuolto voidaan myöntää toiselle vanhemmalle vain poikkeuksellisesti.

Tällaisesta tilanteesta saattaa olla kyse, kun vanhemmat ovat totaalisen yhteistyökyvyttömiä tai kun toisella vanhemmalla on vakavia puutteita vanhemmuudessa. Puutteet voivat liittyä esimerkiksi mielenterveysongelmiin, päihdeongelmiin tai väkivaltaiseen käytökseen.

Lapsen asuminen, vuoroviikottainen asuminen ja Kelan maksama lapsilisä

Lapsen asuinpaikkana voi olla vain toisen vanhemman koti.

Vuoroviikoittaisessakin asumisessa toisesta vanhemmasta tulee lähivanhempi ja toisesta tapaaja. Lapsen väestökirjat voivat olla rekisteröityinä vain yhdessä osoitteessa. Asia ei ole pelkästään teknisluontoinen, sillä lapsilisä maksetaan sille vanhemmalle, kumman luona lapsi virallisesti asuu.

Lapsen tapaamisoikeus

Tapaamisoikeudessa on kyse lapsen oikeudesta tavata sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu.

Tapaamisoikeudesta on syytä laatia yksityiskohtaiset ehdot vuoroviikonloppuineen ja kellonaikoineen. Tyypillisesti tapaamiset kohdistuvat viikonloppuihin. Mikäli vanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla, myös iltatapaamiset on mahdollista toteuttaa.

Vuoroviikoittaiset ja laajat tapaamiset edellyttävät yleensä vanhempien yhteisymmärrystä. Tapaamisjärjestelyt eivät useinkaan toimi, elleivät vanhemmat pysty sopimaan ja sovittelmaan lasta koskevista asioista.

Lapsen elatusapu

Lapsen asumiseen kytkeytyy myös elatusapu. Se vanhempi, jonka luona lapsi ei asu, on velvollinen maksamaan elatusapua lapsen kanssa asuvalle vanhemmalle.

Elatusavun määrään vaikuttavat lapsen elatustarve ja vanhempien elatuskyky. Tiettyä tuloihin perustuvaa prosenttimäärää ei ole olemassa, vaan elatusapu lasketaan seikkaperäisten ohjeiden mukaan, jossa huomioidaan mm. vanhempien nettoansiot, asumismenot, muu elatusvastuu, lapsen erityisharrastukset sekä luonapito.

Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen

Lasta koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti ja se on vahvistettava lapsen asuinkunnan sosiaalilautakunnalla. Käytännössä sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja.

Sosiaaliviranomaisen vahvistama sopimus on yhtä pätevä kuin tuomioistuimenkin. Vahvistettu elatusapusopimus on ulosottokelpoinen.

Lapsiriita tuomioistuimessa

Ellei lapsiasioista päästä sopimukseen, vaatimukset on esitettävä oikeusteitse. Varsin usein lapsiriitoja pyritään sovittelemaan tuomioistuinkäsittelyn sisällä. Tästä sovittelusta käytetään nimitystä Follo-sovittelu.

Oikeudenkäyntikustannuksia voidaan kattaa joko oikeusturvavakuutuksesta tai valtion myöntämästä oikeusavusta.

Oikeusturvavakuutuksesta lapsiriitoja korvataan vain poikkeuksellisesti. Käytännössä mitkään vakuutusyhtiöt eivät korvaa riitoja silloin, kun lapsesta riidellään ensimmäistä kertaa. Jotkut vakuutusyhtiöt korvaavat lapsiriitoja silloin, kun kyse on vahvistetun sopimuksen tai käräjäoikeuden päätöksen muuttamisesta.

Oikeusapuun vaikuttavat vanhemmat tulot ja varallisuus.

Silloin kun kyseessä on elatusapuun liittyvä riita ilman liitännäisvaatimuksia, kantajaksi katsotaan lapsi. Oikeusapu määräytyy tällöin kantajapuolella lapsen tulojen perusteella. Käytännössä lapset saavat oikeusapua elatusapuasioissa ilmaiseksi valtion varoista.

LAPSIRIIDAT: Asianajotoimisto Talviaro Oy

Asianajotoimisto Talviaro Oy hoitaa lapsen huoltoon, asumiseen ja elatukseen liittyviä asioita. Tiedämme kuinka lasta koskeva oikeusprosessi etenee.

Elatusavun osalta väitämme osaamisemme olevan huipputasoa. Tästä osoituksena on toimistomme kehittämä ja lastenvalvojien käytössä oleva, nettipalveluna toimiva elatuslaskuri, ks. elatuslaskuri.fi.

Toimistostamme asianajaja Mika Talviarolla on usean vuoden kokemus lastensuojelun asiantuntijatyöryhmän lakimiesjäsenyydestä. Asianajaja Theresa Bergoth-Penttilä on osallistunut useaan ns. follo-sovitteluun.

Pääasiallisesti hoidamme avioero- ja lapsiasioita Kokkolan, Kalajoen, Ylivieskan, Seinäjoen, Raahen ja Vaasan talousalueilla. Ota yhteyttä! 

Avioeroasioissa ja osituksessa Sinua auttavat:

Asianajaja Theresa Bergroth-Penttilä
puh. 050 598 0108

Asianajaja, varatuomari Mika Talviaro

Huom! Mikäli kysyt meiltä neuvoa ilman aikomusta jättää toimeksiantoa, saat meiltä apua maksullisesta Lakipuhelimesta 0600-41041 (3,00 e/min+pvm).

Huomioi, että Lakipuhelimeenkin soittaessasi Sinun tulee kertoa nimesi ja myös vastapuolesi nimi. Lakipuhelimessa ei ole jatkuvaa päivystystä. Jos emme pääse vastaamaan, jätä tekstiviesti numeroon 0443849888 niin ilmoitamme Sinulle uuden soittoajan.