KORVAUS PAHOINPITELYSTÄ: Kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta
Kipu ja särky. Jouduin täysin syyttä pahoinpitelyn uhriksi. Sain useita iskuja ja mustelmia ja jouduin käymään lääkärissäkin. Olenko oikeutettu vahingonkorvaukseen? Kuinka paljon voin korvausta saada? Voinko saada itselleni avustajan esitutkintaan ja oikeuteen? Itse en uskalla ja osaa asiaani hoitaa.
Pahoinpitelyn uhrilla on oikeus saada vahingonkorvausta kärsimästään vahingosta. Vahingonkorvausta vaaditaan rikoksen tekijältä korkoineen rikoksentekopäivästä lukien. Usein vahingonkorvausvaatimukset pahoinpitelytapauksissa liittyvät:
- kipuun ja särkyyn
- henkiseen kärsimykseen
- pysyvään haittaan
- esinevahinkoihin
- sairauskuluihin
- työansion menetykseen
- matkakuluihin
- vakuutusten omavastuuosuuksiin
- oikeudenkäyntikuluihin.
Tässä artikkelissa käsitellään pääosin kipuun ja särkyyn liittyviä korvauksia.
KIPU JA SÄRKY – VAHINGONKORVAUSLAKI
Vahingonkorvauslain mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrättäessä tulee ottaa huomioon:
- henkilövahingon laatu ja vaikeusaste,
- sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä
- haitan kestoaika.
Korvaus on tarkoitettu määrättäväksi objektiivisesti arvioitavien seikkojen perusteella. Henkilövahingon laadulla tarkoitetaan sitä, millainen vamma on syntynyt (esim. ruhje, haava, luunmurtuma). Aina ei kuitenkaan edellytetä, että henkilövahinko tulisi voida näyttää lääketieteellisesti toteen. Kivun osalta riittää yleensä se, että tietynlaisesta teosta yleisen kokemuksen mukaan aiheutuu kipua (esim. nyrkinisku).
Korvauksen suuruus riippuu myös vahingon vaikeusasteesta eli onko kyseessä esim. hyväasentoinen murtuma vai pirstaleinen murtuma.
Hoidon laadulla viitataan vahinkoa kärsineen saamaan sairaanhoitoon. Arviointi perustuu siihen, millaiset hoitotoimenpiteet ovat perusteltuja kyseisen henkilövahingon johdosta.
Hoidon kestolla puolestaan tarkoitetaan sitä ajanjaksoa, jonka ajan vahinkoa kärsinyt joutuu olemaan hoidettavana tai suorittamaan itse hoitotoimenpiteitä (esim. haavan hoito).
Tilapäisen haitan kestolla tarkoitetaan aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen, kun vammat ovat parantuneet tai vamman jälkitilaa voidaan pitää vakiintuneena.
KIPU JA SÄRKY – HENKILÖVAHINKOASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN SUOSITUKSET
Vahingonkorvausvaatimusten perustana käytetään yleisesti henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia, jotka koskevat vahingonkorvauslain 5 luvun säännösten nojalla kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta sekä kärsimyksestä suoritettavien korvausten määriä.
Suositukset on tarkoitettu korvausharkinnan apuvälineeksi eivätkä ne korvaa tuomioistuimen yksittäistapausta koskevaa harkintaa. Suositukset perustuvat oikeuskäytännössä muodostuneisiin korvaustasoihin, joiden pohjalta neuvottelukunta on pyrkinyt muodostamaan suositukset erityyppisten vahinkojen perusteella tuomittavien korvausten suuruudesta.
Vahingonkorvaus määräytyy pääasiallisen, vakavinta haittaa aiheuttavan vamman perusteella.
Vammaan liittyy yleensä oheisvammoja. Määrättäessä korvausta esim. puukonlyönnin aiheuttaman sisäelinvamman perusteella, ei määrätä erillistä korvausta muista vammoista vaan korvaus oheisvammasta sisältyy pääasiallisen vamman eli sisäelinvamman korvaukseen.
Yhteistä korvausta tuomittaessa voivat muut vammat vaikuttaa korvaukseen korottavasti. Joka tapauksessa tuomittavan korvauksen tulee olla oikeassa suhteessa vammoista kokonaisuutena aiheutuvaan haittaan nähden.
KIPU JA SÄRKY – ESIMERKKIKORVAUKSIA
Esimerkkejä henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan korvaussuosituksista (11/2017) :
- Tavanomaiset ruhjeet ja yksinkertaiset haavat, jotka paranevat ja häviävät kokonaan 2-3 viikon kuluessa 200-500 euroa.
- Hampaan murtuminen, nenäluun murtuminen, laajat ruhjeet ja syvät haavat, jotka häviävät useimmiten pysyvää haittaa jättämättä 3 viikon- 3 kuukauden kuluessa 500-2.000 euroa.
- Vakavaa haittaa aiheuttavista vammoista, jotka vaativat pitkän toipumisajan sekä voivat aiheuttaa pysyvää haittaa, on korvaussuositus 2.000-7.500 euroa. Tällaisia vammoja voivat olla esim. lievät aivovammat, sisäelinvammat sekä vaikeat psyykkiset vammat.
Jos tuomioistuin tuomitsee rikoksen tekijän maksamaan uhrille korvauksia, voi tuomittujen korvausten maksamisesta yrittää sopia rikoksen tekijän kanssa. Ellei rikoksen tekijä suorita tuomittuja korvauksia, voi korvauksia hakea Valtiokonttorista. Myös mahdollisten vapaaehtoisten vakuutusten korvausehdot kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä.
VALTIOKONTTORI
Valtion korvausvelvollisuus on aina toissijaista. Valtion maksamista korvauksista vähennetään kaikki muut korvaukset, joita uhri on saanut. Edellytyksenä on lisäksi, että uhri on vaatinut rikoksen tekijältä korvauksia oikeudenkäynnissä.
Mikäli tekijää ei saada kiinni tai rikosta saada selvitettyä, voi valtio silti maksaa korvauksia rikoksen uhrille. Valtio maksaa korvauksia lähinnä henkilövahingoista, kuten kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta sekä sairaanhoitokuluista. Valtiokonttori voi poiketa tuomioistuimen päätöksestä.
OLETKO JOUTUNUT RIKOKSEN UHRIKSI?
Ota yhteyttä. Haemme puolestasi korvauksia ja avustamme Sinua esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Mikäli Sinua askarruttavat asianajokustannukset ole huoleti. Selvitämme puolestasi asianajokulujen maksajan.
Voit saada meidät avustajaksesi oikeuteen tuloistasi riippumatta ja siten, ettei Sinun tarvitse itse maksaa laskuamme. Vaihtoehtoja on neljä:
- Mikäli asianomistajalla on oikeusturvavakuutus, vakuutus korvaa korvausvaatimuksen esittämisestä ja käsittelemistä aiheutuvat kustannukset edellyttäen, että asia on riitainen.
- Vähävaraiselle asianomistajalle voidaan myöntää oikeusapua.
- Tuomioistuin voi määrätä vakavan rikoksen uhriksi joutuneelle asianomistajalle oikeusavustajan. Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi seksuaalirikoksissa ja henkeen, terveyteen sekä vapauteen kohdistuvissa rikoksissa.
- Oikeudenkäyntikuluja haetaan rikosvahinkoilmoituksella oikeuskäsittelyn jälkeen Valtiokonttorilta.
Avustamme asianomistajia pääasiallisesti Kokkolan, Ylivieskan, Vaasan, Seinäjoen ja Raahen talousalueilla.
Rikoasioissa Sinua auttavat:
Asianajaja, varatuomari Mika Talviaro
puh. 044 3849 888