AVIOLIITTO: Avioero ja omaisuuden ositus pähkinänkuoressa

Omaisuuden ositus ja avioero. Avioeroa haetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen hakemus käynnistää kuuden kuukauden harkinta-ajan. Hakemuksen aviopuolisot voivat tehdä käräjäoikeudelle joko yksin tai yhdessä. Jos eroa on haettu yhdessä, harkinta-aika alkaa kulua siitä, kun hakemus jätettiin oikeuteen.

Mikäli hakemuksen on tehnyt vain toinen puoliso yksin, harkinta-aika alkaa, kun hakemus on annettu toiselle puolisolle tiedoksi. Puolison vastustamisella ei ole asiassa merkitystä.

Harkinta-ajan päätyttyä on tehtävä lopullista avioeroa varten uusi hakemus. Myös sen puolisot voivat tehdä joko yksin tai yhdessä. Avioeroasia raukeaa, jos vaatimusta avioeroon tuomitsemisesta ei ole tehty vuoden kuluessa harkinta-ajan alkamisesta.

Jos harkinta-aika alkaa esimerkiksi 5.1.2017, lopullista avioeroa voi hakea aikaisintaan 5.7.2017 ja viimeistään 4.1.2018.

Poikkeuksellisesti avioero voidaan myöntää ilman kuuden kuukauden harkinta-aikaa. Mikäli puolisot ovat asuneet erillään vähintään kaksi vuotta, heidät tuomitaan vaadittaessa välittömästi avioeroon.

Avioeron yhteydessä voidaan tuomioistuimelta hakea päätöstä elatusavun suorittamisesta sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Hieman harvinaisempi on hakemus yhteiselämän lopettamisesta. Yhteiselämän lopettamisessa käräjäoikeus ratkaisee, kumpi puolisoista saa toistaiseksi jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Lähestymiskieltoasiaa ei käsitellä avioeron yhteydessä. Häiriköinnin estäminen vaatii oman hakemuksensa.

Sekä harkinta-ajan alkamista että lopullista eroa koskevan hakemuslomakkeen saa käräjäoikeudesta. Ero myönnetään myös vapaamuotoisella hakemuksella.

Lapsen elatuksesta, huollosta ja tapaamisoikeudesta sovitaan yleensä tuomioistuimen ulkopuolella. Elatusapua koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti ja se on vahvistettava lapsen asuinkunnan sosiaalilautakunnalla. Käytännössä sopimuksen vahvistaa kunnan lastenvalvoja. Elatusavun määrään vaikuttavat lapsen elatustarve ja vanhempien elatuskyky.

Elatusavun yhteydessä sovitaan myös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Avioerosta huolimatta puolisot yleensä jatkavat lapsensa yhteishuoltajina. Sen sijaan lapsen asuinpaikkana voi olla vain toisen vanhemman koti. Tapaamisoikeudesta on syytä laatia yksityiskohtaiset ehdot vuoroviikonloppuineen ja kellonaikoineen.

Lapsiasioista voidaan sopia jo ennen avioeroprosessia. Sosiaaliviranomaisen vahvistama sopimus on yhtä pätevä kuin tuomioistuimenkin. Vahvistettu elatusapusopimus on siis ulosottokelpoinen. Ellei lapsiasioista päästä sopimukseen, vaatimukset on esitettävä oikeusteitse.

Omaisuuden osituksessa jaetaan puolisoiden varat ja velat. Omaiduuden ositus voidaan toimittaa sen jälkeen, kun avioeroasia on tullut käräjäoikeudessa vireille. Ositusta voi vaatia kumpi tahansa puolisoista. Mikäli omaisuuden jaosta ei päästä sopimukseen, osituksen toimittamiseen voidaan hakea oikeuden määräämää pesänjakajaa.

Osituksessa puolisoiden omaisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan pääsääntöisesti tasan heidän kesken. Näin enemmän omaisuutta omistava puoliso on velvollinen suorittamaan niin sanottua tasinkoa toiselle osapuolelle. Jos esimerkiksi avioparista Vihtorilla on omaisuutta 100 000 euron arvosta ja Klaaralla 50 000 euron arvosta, on heidän omaisuutensa yhteenlaskettu määrä 150 000 euroa. Puolet tästä on 75 000 euroa. Jotta puolisot saisivat yhtä paljon omaisuutta, Vihtorin on suoritettava tasinkoa Klaaralle 25 000 euroa.

Puolitussäännöstä on myös poikkeuksia. Puolisot ovat saattaneet tehdä avioehtosopimuksen tai toinen puolisoista on saanut perintönä tai lahjana avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.

Ositusta voidaan sovitella myös kohtuusnäkökohtien perusteella. Soviteltavaksi voivat tulla esimerkiksi lyhytaikaiset avioliitot. Niin sanotussa vastikejärjestelmässä toinen puoliso saattaa joutua suorittamaan vastiketta puolisolleen muun muassa omaisuuden huolimattomasta hoidosta.

Verokarhu vaanii osituksessa. Usein osituksessa asunto jää toiselle puolisolle ja hän ottaa myös yhteiseen asuntoon liittyvän velan maksettavakseen. Tästä ei aviopuolison tarvitse veroa maksaa, mutta lisävelan ottaminen johtaa yleensä varainsiirtoverotukseen.

Asunnon lunastaminen niin sanotuilla ulkopuolisilla varoilla rinnastetaan tältä osin kauppaan. Asunto-osakkeen vero on kaksi prosenttia ja omakotitalon neljä prosenttia ulkopuolisten varojen määrästä.

Sopimusosituksesta on laadittava asiakirja, jonka allekirjoittavat osapuolet ja kaksi esteetöntä todistajaa. Pesänjakajan suorittamassa toimitusosituksessa asiakirjan allekirjoittaa pesänjakaja ja mahdollisesti myös osapuolet, mikäli he hyväksyvät jakajan toimittaman osituksen.

Toimimme myös oikeuden määräämänä pesänjakajana Kokkolan ja Ylivieskan talousalueilla

Asianajaja, varatuomari Mika Talviaro
puh. 044 3849 888
mika.talviaro@lakineuvo.fi