AVIOERO: Ositussopimus ja tarvittavat tiedot, sopimusositus vai toimitusositus?
Ositussopimus. Mikä se on ja milloin se tehdään? Mitä tietoja sitä varten tarvitaan. Minulle ja puolisolleni on tulossa avioero. Milloin voimme toimittaa omaisuuden osituksen?
Omaisuuden ositus on mahdollista toimittaa vasta sen jälkeen, kun avioero on tullut vireille käräjäoikeudessa. Kuuden kuukauden harkinta-aikaa tai avioeron lopulliseksi tulemista ei tarvitse odottaa.
Mikäli puolisot ovat yksimielisiä osituksen lopputuloksesta, asia hoituu sopimuksin. Ellei puolisoilla ole merkittävää omaisuutta, ositussopimus on laadittavissa omatoimisesti. Mikäli osituksen yhteydessä järjestellään yhteisiä velkoja tai siirretään esimerkiksi asunto yksin toisen puolison nimiin, lakimiehen on syytä laatia ositussopimus.
Jos puolisot ovat erimielisiä osituksesta, jomman kumman puolison tai molempien on haettava osituksen toimittamiseen pesänjakajaa. Yleensä pesänjakajaja on perheoikeuteen perehtynyt asianajaja.
Pesänjakajan määrää hakemuksesta kotikunnan käräjäoikeus. Hakemukseen on liitettävä pesänjakajaksi ehdotetun henkilön suostumus.
Tehdään ositus sitten sopimussosituksensa tai toimitusosituksensa, ositusta varten tulee kerätä kasaan seuraavat tiedot/asiakirjat:
- avioeron vireilletulopäivä (=ositusperusteen syntyhetki)
- onko puolisoilla avioehtosopimusta tai muuta avio-oikeutta rajoittavaa ehtoa (eli onko omaisuutta peritty tai saatu lahjana ehdoin, ettei lahjan- tai testamentinsaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta lahjana tai testamentilla saatuun omaisuuteen)
- selvitys puolisoiden varoista ja veloista avioeron vireilletulopäivänä.
Varoista ja veloista tulee esittää mm. seuraavat tiedot:
- kiinteistöistä kiinteistötunnukset tai kiinteistöveroliput sekä näkemys kiinteistöjen arvosta
- asunto-osakkeista yksilöidyt tiedot (asunto-osakeyhtiö, osakkeiden numerot, huoneiston numero) sekä näkemys asunto-osakkeiden arvosta
- ajoneuvoista merkki, malli, vuosimalli ja ajokilometrit tai rekisteriote (tämä koskee autoja, moottoripyöriä, veneitä, peräkärryjä ym.) sekä näkemykset niiden arvoista
- kaikista pankkitalletuksista pankin asiakkuusilmoitus/saldotodistus avioeron vireilletulopäivälle
- selvitys sijoitusomaisuudesta (arvo-osuudet, rahastot, vapaaehtoiset eläkevakuutukset)
- perukirja, mikäli puoliso on jakamattoman kuolinpesän osakas
- tilinpäätösasiakirjat mahdollisesta yritysomaisuudesta
- selvitys pankkilainoista ja muista veloista sekä ulosottoveloista.
Sopimusositusta toimittavalle lakimiehelle tulee ilmoittaa lisäksi
- Miten puolisot ovat ajatelleet omaisuuden ositettavan? Tapahtuuko omaisuuden osalta omistajanvaihdoksia? Kumpi puolisoista saa yhteisen asunnon? Miten ajoneuvot ositetaan?
- Missä aikataulussa asunto siirtyy kokonaan toiselle puolisolle ja mikä on lunastushinnan/tasingon maksuaikataulu?
- Miten koti-irtain jaetaan? Todetaanko osituskirjalla, että
- irtain on jo jaettu siten, ettei kummallaan puolisolla ole sen irtaimen suhteen vaatimuksia, mikä toisen puolison hallussa on
- puolisot jakavat irtaimen sovinnolla myöhemmin
- irtaimen jakamisesta laaditaan erillinen luettelo.
Velkojen osittamisessa on huomioitava, ettei pankkia voida puolisoiden keskinäisellä sopimuksella velvoittaa vapauttamaan toista yhteisvelallista aviopuolisoa velkavastuusta.
Tästä johtuen osituksen suunnittelu olisikin hyvä aloittaa omasta pankista tiedustelemalla suostuisiko pankki siihen, että asunto siirtyy yksin toiselle puolisolle joka ottaa samalla myös asuntolainan yksin vastattavakseen.
Me tiedämme miten ositussopimus laaditaan. Kysy mahdollisuutta myös etätoimeksiantoon. Mikäli et ole päässyt puolisosi kanssa osituksesta sopimukseen, voimme toimia myös oikeuden määräämänä pesänjakajana.
